Viikko täynnä uutta
Keskiviikkona oli minulle ensimmäinen HelTrin treeni - fysiikkaharjoitus, jossa teimme mm. penkkipunnerrusta ja erilaisia narujen avulla tehtäviä liikkeitä sekä palloharjoituksia. Penkkipunnerruksiakin teimme normaaliversion lisäksi myös heittämällä (huom. älä kokeile kotona vapaapainoilla - meillä oli erikoisteline käytössä) - eli ei sekään ollut täysin sellainen liike johon olen tottunut. Lopputuloksena kaikki lihakset nautinnollisen kipeinä koko loppuviikon. Tiedän ainakin että treeni tehosi. Fiksusti suunnitellut liikkeet. Hauskaa oli!
Launtaina oli paljon jännitetty uinnin tekniikkatreeni. Onneksi minulla ei ollut mitään ennakkokäsityksiä siitä että muka osaisin jotain. Olin myös torstaina katsonut muutamia videoita uinnista (esim. Total Immersion Perpetual Motion Freestyle 1 ) ja tiesin uineeni aina vaparia varsin tehottomasti. Melkein kaikissa drilleissä oli sekä onnistumisia että totaalista töhöilyä. Luulen että aika moni töhöily liittyy siihen että en osaa vaparin hengitystä ilman että pää nousee metrin pinnan yläpuolelle. Ja sitten kun yritän tehdä sen coolisti pää puoliksi veden alla, niin hukkumiskuoleman riski nousee. Toisaalta perhosuintiin liittyvät drillit tarjosivat onnistumisia. En ole ikinä oikein edes yrittänyt aikaisemmin. Siihen nähden räpiköintini oli loistava alku. Ehkä sekin auttaa että perhosessa saa hengittää pää ilmassa.
Uintitreenin lopussa teimme kuperkeikkoja ja kokeilimme käännöstä. Muutaman kerran unohdin puhaltaa nenän kautta ja tuli vähän outo olo. Treenin jälkeen oli vähän sama olo kuin olisi huvipuistossa viettänyt aikaa kaiken maailman yrjövatkaimissa. Uskaltauduin kuitenkin auton rattiin, mutta olo oli vähän vaisu päivällisen jälkeenkin.
Huomenna lähden kokeilemaan uintia yksin. Tavoitteena on käydä läpi useita samoja drillejä, joita lauantaina harjoiteltiin. Erityishuomion kohteeksi otan hengityksen. Scullingia kokeilen myös. Ja sitten ihan motivaation vuoksi kokeilen perhosta.
Torstaista olen syönyt kuuriluontoisesti särkylääkkeitä. Ei ole sattunut lonkkaan. Olen jopa juossut tällä viikolla 1,5 km.
Viikko yhteensä: 5 tuntia harjoituksia. Huoltavan harjoituksen suhde kestävyystreeniin oli vähän nurinkurinen kun kestävyystreenit jäivät olemattomiksi. Opin uutta. Se lienee tärkeintä tässä kohtaa.
Launtaina oli paljon jännitetty uinnin tekniikkatreeni. Onneksi minulla ei ollut mitään ennakkokäsityksiä siitä että muka osaisin jotain. Olin myös torstaina katsonut muutamia videoita uinnista (esim. Total Immersion Perpetual Motion Freestyle 1 ) ja tiesin uineeni aina vaparia varsin tehottomasti. Melkein kaikissa drilleissä oli sekä onnistumisia että totaalista töhöilyä. Luulen että aika moni töhöily liittyy siihen että en osaa vaparin hengitystä ilman että pää nousee metrin pinnan yläpuolelle. Ja sitten kun yritän tehdä sen coolisti pää puoliksi veden alla, niin hukkumiskuoleman riski nousee. Toisaalta perhosuintiin liittyvät drillit tarjosivat onnistumisia. En ole ikinä oikein edes yrittänyt aikaisemmin. Siihen nähden räpiköintini oli loistava alku. Ehkä sekin auttaa että perhosessa saa hengittää pää ilmassa.
Uintitreenin lopussa teimme kuperkeikkoja ja kokeilimme käännöstä. Muutaman kerran unohdin puhaltaa nenän kautta ja tuli vähän outo olo. Treenin jälkeen oli vähän sama olo kuin olisi huvipuistossa viettänyt aikaa kaiken maailman yrjövatkaimissa. Uskaltauduin kuitenkin auton rattiin, mutta olo oli vähän vaisu päivällisen jälkeenkin.
Huomenna lähden kokeilemaan uintia yksin. Tavoitteena on käydä läpi useita samoja drillejä, joita lauantaina harjoiteltiin. Erityishuomion kohteeksi otan hengityksen. Scullingia kokeilen myös. Ja sitten ihan motivaation vuoksi kokeilen perhosta.
Torstaista olen syönyt kuuriluontoisesti särkylääkkeitä. Ei ole sattunut lonkkaan. Olen jopa juossut tällä viikolla 1,5 km.
Viikko yhteensä: 5 tuntia harjoituksia. Huoltavan harjoituksen suhde kestävyystreeniin oli vähän nurinkurinen kun kestävyystreenit jäivät olemattomiksi. Opin uutta. Se lienee tärkeintä tässä kohtaa.
Kommentit
Lähetä kommentti