Kipua ja valonpilkahduksia

Tiistaiaamuna herätessä lonkkaan sattui. Oli särkenyt jo edellisenä iltana, mutta olin toiveikas että menisi ohi yöllä kun särkylääkettäkin oli syöty. Ei ihan mennyt niin. Hylkäsin siis ajatuksen aamuisesta uintitreenistä ja torkutin vielä tunnin.

Nousin ylös aamutoimille ja sitten tapahtui jotain outoa. Kipua ei enää tuntunut. Tein vähän lihaskuntoharjoituksia. Ei edelleenkään tuntunut kipua niin päätin kokeilla että miltä pyöräily tuntuisi. Tein 45 min kevyen pyörälenkin cyclocrossilla raikkaassa syyssäässä. Fiilis aivan mahtava! Eikä lenkin jälkeenkään sattunut yhtään. Töihin vähän normaalia myöhemmin, mutta se on aika pieni paha.

Työpäivän päätteeksi vielä joogaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Hyvää teki ja ei vieläkään mitään kipuja, vaikka työpäivän rasituksetkin takana.

Tosi kummallista miten kiputilat ja siihen liittyvät tunteet voivat liikkua noin vuoristorataa. Aamulla heräsin kipuun ja sitten kuitenkin pystyin tekemään kolmen tyyppistä harjoittelua. Näköjään ei kannata ihan pienestä hylätä kaikkia treenisuunnitelmia.


Tiistain yhteenveto: 10 min lihaskunto, 45 min pyöräily, jooga.

Tänään vuorossa ensimmäinen harjoitus HelTrin kanssa. Odotan innolla!